SV: seksuaalirikokset
Erilaiset deittisovellukset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana luoneet aivan uudenlaisen ilmiön: digitaalisen seuranhakemisen älypuhelinten avulla. Nämä uudet, kehittyneet palvelut ovat myös muokanneet kuluttajien eli palveluiden käyttäjien deittailukäyttäytymistä. Deittisovellukset ovat edesauttaneet nopeatempoisen, huomattavaa vaihtuvuutta sisältävän ”kertakäyttöisen” deittailukulttuurin syntymistä, sillä sovelluksia käyttää laaja käyttäjäkunta ja tapaileminen on suuren tarjonnan vuoksi helpompaa.
Samaan aikaan deittailumaailmaan liittyvä rikollisuus saa uusia ilmenemismuotoja, kun palveluyhteiskunnalliset toimintomme ja palvelut toimivat yhä useammin monimutkaisten tietojärjestelmien varassa. Esimerkiksi tietoverkkoympäristössä tapahtuva rikollisuus yleistyy ja teknologia näyttelee yhä suurempaa roolia rikosten tekovälineenä, kohteena sekä ympäristönä.
Oikeusnotaaritutkielmani perehtyi nimenomaan tietoverkkoympäristön käyttämiseen rikoksen mahdollistajana, -alustana tai -välineenä. Tutkielman kantavana ajatuksena on, että deittisovellus voi tarjota myös seksuaalirikoksen mahdollistavan alustan toimien näin ollen tekovälineenä. Rikoksentekijää suojataan rekisterinpitäjään kohdistuvilla lainmukaisilla tietosuojavaatimuksilla, mikä tekee poliisin suorittamasta rikostutkinnasta hankalampaa. Tämän lisäksi virtuaalimaailmassa jokainen käyttäjä voi olla kuka tahansa. Verkkoidentiteetin turvin henkilön tietynlainen itsesensuuri voi kadota, sekä kielenkäyttö ja käyttäytyminen deittisovelluksessa muuttua.
Valitsin tutkimuskohteeksi juuri deittisovellukset, koska niiden käyttöön liittyy usein voimakkaita tunnelatauksia. Nämä tunnelataukset ovat omiaan tekemään ihmisestä haavoittuvaisemman. Voimakas tunnelataus voi myös olla ratkaisevana tekijänä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen syntymisessä. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2016 erään miehen neljästä petoksesta. Huijaukset olivat alkaneet kuukausien tiiviillä viestittelyllä naispuolisille uhreille deitti-sovelluksessa. Luottamuksen rakentamisen jälkeen mies oli alkanut pyytää naisilta mittavia rahasummia, jotka naiset ottivat velaksi. Tapaus kuvaa hyvin deittisovellusten käyttämiseen liittyviä voimakkaita tunteita ja niiden aiheuttamaa yksilön haavoittuvuutta dataistuneessa kulttuurissamme.
Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus
Seksuaalirikoksia säätelevän rikoslain (39/1889) 20 luvun uudistaminen aloitettiin vuonna 2019 huhtikuussa, kun oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistusta. Tämä uudistamistarve on kirjattuna myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Kokonaisuudistuksessa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Uusi raiskaustunnusmerkistö rakentuu suostumuksen käsitteelle ja ns. ”ei tarkoittaa ei” –mallille tai ”kyllä tarkoittaa kyllä” –mallille. Toisin sanoen vastarinta on osoitettu jo pelkillä sanoilla tai käyttäytymisellä. Uudistuksen myötä katsotaan, että itse teko eli seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, on väkivaltaa.
Suostumuksen antaminen etukäteen deittisovelluksen välityksellä
Tutkielmani tarkoituksena on kyseenalaistaa vielä nykypäivänä havaittavissa olevaa ajattelua, että uhri omalla myötävaikutuksellaan olisi voinut välttää raiskatuksi tulemisen. Samalla tutkielmassa tarkastellaan, miten uhrin omaa myötävaikutusta on tosiasiassa arvioitu oikeuskäytännössä. Rikoslain 6:6 §:n ”asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus” mahdollistaa rangaistuksen lieventämisen myös raiskausrikosten kohdalla. Tutkielman keskeinen havainto oli, että asianomistajan ja vastaajan välinen kanssakäyminen ennen ja jälkeen teon on myös otettu huomioon. Esimerkiksi hovioikeuden tuomiossa 9/2007 uhrille aiemmin täysin tuntematon vastaaja ja raiskausrikoksen uhri olivat aiemmin samana päivänä tutustuneet internetin keskustelupalstalla, jossa vastaaja oli nimenomaisesti etsinyt seksiseuraa ja jossa osapuolet olivat myös sopineet tapaamisesta. Enemmistö oli tässä katsonut, ettei riittävää selvitystä yhdynnästä kieltäytymisestä oltu näytetty.
Kun yllä kuvattua tapausta arvioidaan kokonaisuutena, sitä koskevassa ratkaisuissa kiinnitettiin huomiota vääriin seikkoihin. Seksuaalisen itsemääräämisoikeus on korostunut ratkaisun antamisen jälkeen vielä huomattavasti, jonka vuoksi katson, ettei edellä esitetyn kaltaiselle ratkaisulle ole enää tuoreimman oikeuskäsityksen valossa tilaa. Seksuaalisen kanssakäymisen kaikilla osapuolilla tulee olla mahdollisuus tahdonilmaisun muodostamiseen ja ilmaisemiseen ja tämän mahdollisuuden olemassaolo pitäisi olla keskeisenä arviointikriteerinä. On keskeistä, että henkilöllä on oltava milloin tahansa – myös viime hetkellä – oikeus kieltäytyä sukupuoliyhteydestä etukäteen annetusta lupauksesta riippumatta sekä myös peruuttaa suostumuksensa sukupuoliyhteyden jo alettua.
Poliisin rajalliset mahdollisuudet selvittää raiskausrikoksia
Miten poliisin mahdollisuudet selvittää raiskausrikoksia muuttuvat, kun tapahtumankulkuun liittyy deittisovelluksen käyttämisen myötä erityispiirteitä? Raiskaaja tuomitaan vain joka kuudennessa poliisille ilmoitetussa tapauksessa, joten uhrin rikosilmoituksen tekemisestä tuomion antamiseen on hyvin pitkä matka. Halusin tutkia, käyttääkö poliisi kaikki sille annetut kyvyt ja resurssit raiskausrikosten selvittämiseen ja mistä johtuu raiskausrikosten esitutkinnan huono menestyminen ja tästä johtuva syyttämättä jättäminen.
Suomen poliisilla itsellään ei ole riittävästi keinoja selvittämään esimerkiksi poistetun Tinder-profiilin tietoja, jonka vuoksi on tehtävä oikeusapupyyntö deittisovelluksen ylläpitovaltioon. Oikeusapupyynnön tekemiseksi poliisilla täytyy olla tiedossaan riittävästi tietoja epäillystä. Oikeusapupyynnön tekeminen epäonnistuukin yleensä siinä vaiheessa, kun epäillystä ei ole deittisovelluksen käyttämisestä jäänyt jälkeen käytännössä mitään.
Raiskausrikosten esitutkinnan tulee olla joutuisaa. Mitä enemmän aikaa kuluu raiskausrikosten selvittämisessä ja tutkinnassa, sitä huonommat mahdollisuudet rikosasialla on myöhemmin menestyä. Kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä koskevat menettelytavat ovat auttamatta vanhentuneet, koska nykyään oikeusapupyyntöjä tehdään huomattavasti enemmän kuin ennen internetin aikakautta, jolloin kyseiset menettelyt suunniteltiin. Rajat ylittäviin tilanteisiin liittyy hankaluuksia ja hitautta, jotka koskevat henkilötietoihin pääsyä poliisin esitutkintaa varten. On tarpeellista kehittää kansainvälistä yhteistyötä tietoverkkorikollisuuden alalla ja tätä kautta myös edistää keskeisiin tietoihin pääsyä.
Deittisovellukset ja juridiikka tulevaisuudessa
Digitaaliset palvelut ovat saavuttaneet viimeisen vuosikymmenen aikana myös ihmisten välisen tapailun ja seurustelun. Deittisovellusten käyttöön liittyy voimakkaita tunteita ja ne koskettavat yksilön erästä intiimeintä elämänaluetta, jonka vuoksi sovellukset voivat luoda vaarallisen ympäristön sekä alustana mahdollistaa vakavienkin rikosten tekemistä. Oikeustieteilijöiden onkin tiedostettava uuteen deittailukulttuuriin liittyvät riskit muun muassa seksuaalirikosten asianomistajien oikeusturvalle. Tärkeää on myös poliisin esitutkintamahdollisuuksien parantaminen. Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus tuo mukanaan positiivisia kehitysaskeleita, mikä on paitsi omiaan parantamaan rikosasioiden käsittelyä oikeusjärjestelmässämme, myös edistämään sekä uhrin ja syytetyn oikeusturvan toteutumista.
Joonatan Randelin
Oikeustieteen ylioppilas
Kirjoitus perustuu Randelinin oikeusnotaaritutkielmaan ja on laadittu osana Turun yliopiston oikeustieteen tiedekunnassa järjestettyä ”Yksityisyys ja haavoittuvuudet datavetoisessa kulttuurissa” -erikoistumisjaksoa.
LÄHTEET:
Kirjallisuus
Launiala, Mika – Esitutkinnan viivästymisestä ja asianosaisen oikeussuojakeinoista. Edilex 2015/8.
(https://www-edilex-fi.ezproxy.utu.fi/artikkelit/14991.pdf, Luettu 11.3.2022)
Voutilainen, Tomi, Digitaalisten palvelujen sääntely, Alma Talent 2020 s. 15 – 102.
Virallislähteet
Euroopan tietosuojaneuvoston lausunto 2/2021.
Neuvoston päätös luvan antamisesta aloittaa neuvottelut sopimuksen tekemiseksi
Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä oikeudelliseen yhteistyöhön ri-
kosasioissa liittyvästä rajat ylittävästä pääsystä sähköiseen todistusaineistoon,
5.2.2019.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, Oikeusministeriön julkaisuja, mietintöjä ja lausuntoja 2020:9.
Tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskeva selvitys. Sisäministeriö (Helsinki 2017).
Oikeustapaukset
Helsingin KäO tuomio 29.1.2016, HS12/203669612, R8/121.
HO tuomio 9/2007.
Internetlähteet
Härkönen, Rebekka (23.7.2007). Raiskaaja tuomitaan vain joka kuudennessa poliisille ilmoitetussa tapauksessa. Turun Sanomat.
https://yle.fi/uutiset/3-10601252 (Luettu 13.3.2022).
STT (20.6.2021). Tinderin käyttö kasvoi pandemiavuonna mutta toi samalla yllättävän muutoksen – ”Deittailu hidastuu, jolloin siihen ei tarvitse enää uupua”. Yle.
https://yle.fi/uutiset/3-11990985 (Luettu 14.3.2022).