Suomi tähtää digitalisaation edelläkävijäksi, mutta tutkimukset osoittavat että digitaidot eivät ole itsestäänselvyys edes nuorilla. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että panostamme nuorten digiosallisuuden parantamiseen lähivuosina.
Suomi haluaa olla vuonna 2030 kärkimaa Euroopassa kansalaisten digitaalisissa perustaidoissa, todetaan valtioneuvoston Digitaalinen kompassi -selonteossa. Matkaa tavoitteeseen kuitenkin on, sillä Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelman hankkeissa toteutetut tutkimukset kumoavat käsityksen nuorten ja nuorten aikuisten diginatiiviudesta. Digitaalinen haavoittuvuus koskettaa nuoria ja nuoria aikuisia.
Digitaaliset palvelut ovat täydentäneet ja osin korvanneet lähiasiointia pankkipalveluista sosiaalietuuksien hakemiseen. Digipalvelut edellyttävät nuorelta kykyä hoitaa itsenäisesti omia asioita sekä ymmärtää palvelujärjestelmän logiikkaa ja termistöä. Kuitenkin 18–29-vuotiaiden digitaalinen taloustietämys ja taloudelliset asenteet olivat muita ikäryhmiä, jopa yli 70-vuotiaita, heikompia. Digitaalinen taloustietämys pitää sisällään esimerkiksi erilaisia maksamisen tapoja verkossa ja digitaaliset taloudelliset asenteet sivuston turvallisuuden tarkistamista.
CULT-ohjelman White Paper suosittelee keinoja nuorten digiosallisuuden parantamiseen. IDA:n osuus korostaa käyttäjien osallistamista ja saavutettavuusosaamista digitaalisten palveluiden suunnittelussa.