”Mä elän tällaisessa maailmassa, ja siihen on vaan niin tottunut.”
”Tuli aika pieni olo, että aika isosti seurataan.”
Muun muassa tällaisia ajatuksia heräsi sosiaalisen median vaikuttajille suunnatussa työpajassa, jossa keskusteltiin digitaalisten laitteiden datavuodoista ja niitä hyödyntävien suuryritysten vallasta.
Ensin somevaikuttajat liittivät älypuhelimensa Turun yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkijoiden toteuttamaan tukiasemaan. Seuraavaksi he näkivät valkokankaalta heijastetulta maailmankartalta reaaliaikaisesti, miten Instagram, TikTok, YouTube sekä suomalaisten mediayhtiöiden nettisivut vuotivat dataa ympäri maailman aina Kiinasta Pohjois-Amerikan mantereelle saakka. Dataa kulki esimerkiksi erilaisille analytiikkayrityksille sekä kohteisiin, joiden identiteettiä ei pystytty määrittelemään.
INTIIMIYS DATAVETOISESSA kulttuurissa –hankkeessa kehitetty kokeellinen tutkimusasetelma tekee näkyväksi, kuinka paljon dataa vuotaa ja kuinka rajoitetut mahdollisuudet käyttäjällä on selvittää, mitä tietoja hänestä kerätään ja minne tiedot kulkeutuvat.
Teknologiajättien, kuten Googlen, Facebookin, Applen, ja Microsoftin, liiketoiminta perustuu kuluttajilta kerättävään dataan ja verkkoon jättämämme jäljet ovat datavetoisen talouden raaka-ainetta.
Dataa on kutsuttu uudeksi öljyksi, mutta osuvampi lienee Googlen talousjohtajankin hyödyntämä aurinkovertaus. Auringonvalon lailla data uudistuu jatkuvasti ja sen vaikutus näkyy kaikkialla. Kuten auringon UV-säteily, myös datafikaatio on samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus.
DATAKAPITALISMIN vaikutukset eivät ole tasa-arvoisia, demokraattisia tai läpinäkyviä. Datan kerääminen, yhdistely ja analysointi mahdollistavat varsin yksityiskohtaisten henkilöprofiilien luomisen ja sitä hyödyntävät algoritmit ovat yksityisesti hallittuja ja näkymättömiä.
Vuoden 2018 Cambridge Analytica -skandaali paljasti Facebookin käyttäjädatan hyödyntämisen Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Brexit-äänestyksessä. Datayksityisyys onkin perustavanlaatuinen ihmisoikeuskysymys, johon liittyvistä ongelmista on syytä keskustella kriittisesti.
KAIKKI DATAVUODOT eivät kuitenkaan ole tiedostamattomia. Arkielämän toimivuus on riippuvaista digitaalisesta teknologiasta niin töissä kuin vapaa-ajalla. Verkossa opiskellaan, työskennellään ja hoidetaan juoksevia asioita. Ihmiset jakavat sosiaalisessa mediassa sisältöä omasta elämästään ja solmivat merkityksellisiä suhteita.
Verkkovälitteinen viestintä on arjen infrastruktuuria ja viimeistään koronapandemian myötä on käynyt selväksi, että siitä kieltäytyminen ei ole realistinen vaihtoehto digitaalisessa nyky-yhteiskunnassa.
Ei siis liene yllättävää, että hankkeen tutkijan somevaikuttajien tietoturvan parantamiseksi esittämä idea kahdesta erillisestä puhelimesta työ- ja vapaa-ajan käyttöön ei herättänyt vastakaikua työpajaan osallistujien keskuudessa. Somepresenssi liittyy nykyään monen ammatin vaatimuksiin, mutta vaikuttajien kohdalla henkilökohtaisen elämän jakaminen on työnkuvan ytimessä. Ilman datavuotoja heidän elinkeinoaan ei olisi olemassa.
Kolumni on julkaistu Tekniikka & Talous-lehdessä.