Raportti tarkastelee kansanedustajien digitaalista viestintätyötä. Raportissa lähdetään liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan viestintä on yhä merkittävämpi osa poliitikon työtä. Tähän vaikuttaa median yhä keskeisempi rooli politiikan areenana sekä sosiaalisen median vaikutusvallan lisääntyminen niin ehdokkaiden vaalikampanjoinnissa kuin poliitikkojen arkisena toimintaympäristönä. Raportti kuvaa ja analysoi kansanedustajien käsityksiä media-arjesta, jossa suuri osa viestinnästä tapahtuu kaupallisilla ja datavetoisilla sosiaalisen median alustoilla. Aineistona on 22 kansanedustajan haastattelua, joiden tueksi on haastateltu myös kansanedustajien avustajia ja puoluetoimistojen viestintätyöntekijöitä.
Raportti käsittelee viestintäteknologioiden merkitystä neljästä näkökulmasta. Ensinnäkin raportti kuvaa, miten alustojen toimintarakenteet kiihdyttävät viestintää ja aiheuttavat kansanedustajille paineita, kun tarve viestiä on käytännössä koko ajan päällä. Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat haluavat edustaa ja näkyä, mutta ajoittain poliitikot kokevat näkyvyystyön edellyttävän viestintätyylejä, jotka ovat haitaksi demokratialle. Toiseksi raportti pureutuu sosiaalisen median alustoilla keskeiseen kysymykseen persoonan esittämisestä, sillä alustojen arkkitehtuuri pakottaa edustajat jatkuvasti pohtimaan ja neuvottelemaan omia roolejaan. Kolmas ja neljäs näkökulma käsittelevät kansanedustajien suhdetta verkkohäirintään ja tietoturvaan. Luvuissa kuvataan myös edustajien saamaa viestinnällistä tukea.
Haastattelujen perusteella verkkohäirintä on aiempien tutkimustulosten tapaan sukupuolittunut ilmiö, joka koskettaa etenkin naisia. Häirintä on monelle naisedustajalle arkinen asia. Häirintää kohdataan usein ja sitä joudutaan ”siivoamaan” omilta alustoilta pois. Tämä vaatii edustajilta aikaa ja resursseja. Vaikka kansanedustajat saavat viestintätyöhön monenlaista apua, raportin eräs päätelmä on se, että avustaminen somevälitteisessä viestintäympäristössä on pulmallista, koska alustat sekä yksilöllistävät käyttäjiään että rytmittävät käyttäjiensä aikatauluja. Raportti esittää, että kansanedustajat toimivat ammatissaan datan alaisina, kun poliittinen kommunikaatio alustoituu ja alustojen digitaalinen arkkitehtuuri paitsi mahdollistaa myös monin tavoin ehdollistaa poliitikkojen arkista elämää ja viestintätyötä.
Politiikkasuositus: Kansanedustajat dataistuvassa maailmassa